Myrskyä pelkäämättä kevyt lenkki takana. Ennen lähtöä hieman jännittynyt olo kun pohkeet olleet jumissa koko viikon, kiitos ensimmäisten tekniikka treenien yli vuoteen :)Juoksu kuitenkin sujui mallikkaasti ja fiilis kotiin tullessa mahtava. Alaovesta kerrostaloon tullessani edeltäni käveli kolmannessa kerroksessa asuva henkilö. Hän huikkasi että samaan hissiin mahtuu ja kun sanoin että kävelen ylös (asun viidennessä) katseli hän epäuskoisesti. Eihän tänä päivänä kukaan täyspäinen kävele rappusia. siksihän hissit on keksitty ja liukuportaat. Lentokentillä jopa liukulattiat. Eihän voi olettaa että monen tunnin koneessa istumisen jälkeen millään jaksaisi kävellä koko matkaa terminaalissa. Kuinkahan pian olemme tilanteessa jota joku tieteiskirjailija kuvasi kirjassaan. "Ihmiset eivät enää kävele. Vaan jokainen istuu omassa sähköisessä kuljettimessa ja nauttii vauhdin hurmasta tukka hulmuten ja rasvat hölskyten" Toivottavasti tuohon ei koskaan päädytä. Ymmärrän että todella raskaan päivän jälkeen kauppakassi molemmissa käsissä, hissi on suorastaan pelastus. Mutta jos ei fyysistä ponnistelua muuten ole ollut, ei ole huono vaihtoehto kävellä. Ja jos väsyy matkalla voi sen hissin sitten tilata . Itse ainakin tein taas kerran lupauksen käyttää entistä enemmän omaa kehoa ja vähemmän moottorilla varustettuja apuvälineitä. Filosofisesti voisi sanoa: jos varastan metrin joka päivä , pian olen niin kaukana muita edellä että edes kiikarit ei riitä tavoittamaan :)
Nyt lihakeiton kimppuun ja sohvalle nauttimaan loppuillaksi niitä kaikkia uusintoja joita saamme sillä olemattoman pienellä lupamaksulla ;)
HJ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti