Pakkasta ja vaaleja

Pakkanen ja presidentinvaalit. Kumpikaan ei kuulosta houkuttelevalta. Sisälläni asuu pieni anarkisti ja olen edelleen äänestämättä. Kävin aikanaan yhden kerran kokeilemassa äänestystä. En pitänyt. Nyt on helpompi olla pois. Toisaalta suomen presidentillä ei nykyään ole muuta toimenkuvaa kuin edustaa ja esimerkiksi molemmat toisen kierroksen ehdokkaat ovat varmasti edustavia . Ainut mitä vaaleissa on mielenkiintoista on suvaitsevaisuus keskustelu. Kun Haavisto tuli mukaan kisaan kaikki ilmoitutivat olevansa suvaitsevaisia . No toisenlainen ilmoitus olisi varmasti ollut poliittinen itsemurha. Joka tapauksessa suomi saa taas presidentin ja sitä voivat sitten lehdet ja muu media riepotella.
Pakkaset ovat aivan yhtä tylsä asia kuin nuo vaalit. Yli kymmenen asteen pakkaseen ei enää tee mieli lähteä urheilemaan ja kevättä odottaa siksi malttamattomana. Ja eiköhän se sieltä vielä tule ja pääsee taas vähentämään vaatetusta ja samalla mielikin kevenee . Uskon että tämäkin kevät on antoisa ja antaa uutta puhtia elämään.
HJ

Itsekuri

Ystäväni totesi keskustelun yhteydessä seuraavaa: "En haluaisi tulla sellaiseksi jonka ainut sykettä nostava asia on tietokoneen temppuilu" Kuvaa mainiosti mihin ollaan menossa. Kaikki alkaa olemaan niin koneistettua ja tietotekniikkaan kiinnitettyä että unohdamme pian olemassa olomme. Onneksi ystäväni oli tuon lausahduksen jälkeen lähdössä hiihtämään. Hänellä ei ainakaan vielä ole näköpiirissä veltostumisen pelkoa.
Itse pelkään sitä kokoajan. Kroppa ei ota kestääkseen liikuntaa ja mieli alkaa painumaan väkisin. Nyt punnitaan omaa kuuluisaa tahdon voimaa. Olenhan sentään oman päätöksen kautta onnistunut olemaan ilman karkkia ja makeita leivonnaisia jo 22vuotta. Onnistuin aikanaan laihduttamaan 30kg. Miksi en siis onnistuisi nyt. Pelko että paikat eivät enää kestäkään ja tieto että vaikeuksia on jo ollut aiheuttavat keholle selvästi stressiä. Nyt vaan pitäisi koota itsensä ja ajatuksella mennä eteenpäin.
Itse kyhätyn ohjelman mukaan huomenna alkaa harjoittelujakso jonka tavoitteena on saada keho ja elämä takaisin sinne oikeille raiteille.
Kova työ ja kovempi itsekuri ovat avainsanat. Muistutus puhelimessa juoksukisoista joihin olen lupautunut mukaan saavat olla lisä motivaattoreina. Ehkä tästä vielä hyvä heiluu. Neljän viikon päästä olen huomattavasti viisaampi.

HJ

Järki käteen

Terveisiä sairasvuoteelta. Voi todeta että onpas tukkoinen olo kun molemmat poskiontelot ja korvat ovat tulehtuneet. Hyvä että edes omia ajatuksiaan kuulee. Nyt vaan jännitetään osuuko talven influenssa-aalto meidän asuntoon vai kiertäisikö se nurkan takaa ohi.
Juoksijan on hyvä muistaa että flunssan kanssa ei parane leikkiä. Jälkitaudit saattavat olla kavalia ja niistä pahimmat eli keuhkokuume ja sydänlihaksentulehdus jopa tappavia. Kun on sairas kuuluu sairastaa eikä treenata. Kannattaa muistaa että neljä päivää lepoa on parempi kuin neljä kuukautta. Niinkin voi helposti käydä.
Sitten keleistä. Hullulta Juoksijalta kysellään usein sopivia jalkineita talvikeleihin. Yleensä suosittelen esim. maastokäyttöön suunniteltuja lenkkareita,. Niissä pito ominaisuudet ovat kohtuulliset ilman nastojakin. Nyt on markkinoille myös ilmestynyt kohtuullisen hyviä nastallisia lenkkareita joten kannattaa harkita myös niiden käyttöä. Mutta tärkeintä talvijuoksussa on järjen käyttö. Jos ulkona pääkallokeli ei sinne ehdoin tahdoin kannata rynnätä treenaamaan. Vaihtoehtoja löytyy. Spinning, uinti, juoksumatto, talviharjoitteluhalli yms.
Käyttäkää mielikuvitusta ja järkeä. Aikoinaan itse korvasin kovat harjoitteet pahimmilla keleillä vetämällä autonrengasta perässä umpihangessa. Ei siinä tarvinnut juosta mutta voimat ja kunto kasvoi kohisten . Ja maine Hulluna Juoksijana ;)
Nauttikaa talvesta ja odottakaa vesikielellä että asfaltit jälleen aukeaa kevään tullessa :)

HJ

Arki

Pitkä lenkki takana. 1h20min pakkasessa piristi mieltä. Muuten mutta jalka ilmoitteli että kunnossa ei olla. Vanha kireys on hiipinyt takaisin. Jos aion kesäksi olla kunnossa joudun turvautumaan kortisoni hoitoon. Saattaa olla että teen niin joka tapauksessa. Pyrin kuitenkin siihen että voisin olla kunnossa vielä tulevinakin vuosina. Vanhoihin kovakuntoisiin aikoihin ei enää paluuta ole. Mutta on kiva tietää että on aina siinä kunnossa että 10km lenkki sujuu ilman suurta ponnistelua. Ensi viikolla alkaa taas arki. Se tuo mukanaan valmennukset ja työviikot ilman ylimääräisiä pyhiä. Toisaalta se on mukavaa ja kaikki aina sanookin että ihana arki koittaa. Eiköhän me silti kaikki nautita jos saamme yhdenkin ylimääräisen vapaapäivän. Minä ainakin nautin.
HJ

Sittenkin

No nyt se väsymys iski sitten todenteolla muutaman päivän myöhässä. Olo ihan vetämätön ja tänään jää kyllä harjoitus väliin. No huomenna sitten uudestaan. Aion tehdä kevyen lenkin entisen kotikaupunkini kaduilla. Samalla reissulla tulee käytyä isää katsomassa. On muuten ihme miten jokaisen kerran jälkeen arvostaa omaa liikkumista. Kun näkee toisen todella huonossa kunnossa ymmärtää kuinka elämän pienistä asioista tulee nauttia silloin kun niihin kykenee. Toivottavasti tämä väsymys on huomenna voitettu ja taas pääsee kiinni normaaliin lenkki ja elämän rytmiin.
HJ

Väsymystä ja teknologiaa

Voiko juoksu olla väsymyksen voittaja? Monesti sanotaan että väsyneenä ei saisi lähteä liikkeelle . Hullu juoksija uhmasi asiaa. Eilen vuoden pisin työpäivä ja vain joidenkin tuntien yöuni ja jälleen töihin. Kotiin tullessa näytti että uni ottaa voiton ja olo oli muutenkin vetämätön. Kuitenkin lenkkivarusteet ylle ja menoksi. Alun kankeuden jälkeen meno oli paikoin jopa kevyttä. Toisaalta vauhtia ei edes voinut kunnolla pitää kun keli oli liukasta. 8km ja olo hyvä kun pääsi kotiin. Tulipa kumottua sekin asia että väsyneenä ei treenata. Hullu juoksija on myös luopunut uusimmasta teknologiasta lenkillä. Jonkun aikaa tuli mukana kannettua kännykkää ja siinä ohjelmaa joka gps:n avulla mittasi matkaa sekä aikaa. Aluksi tuntui kivalta seurata lenkkejä tuolla tavoin. Mutta kävi niinkuin ennenkin. Kyllästyin kun aloin jo lenkin aikana miettimään että minkä vauhdin gps mittaa ja toimiiko se tänään kunnolla. Nyt kun aloitin kirjaamaan harjoituksia juoksija-lehden mukana tulleeseen vihkoseen ei sinne tule gps tietoja. Kädessä on taas perinteinen urheilukello ja sillä mennään :) vanhassa vara parempi.
HJ

Kylmää

Kylmä kangistaa. Ensimmäinen hieman pidempi lenkki takana pitkästä aikaa. Tuuli ja pakkanen meinasivat hyydyttää . Etureidet menivät vastatuulessa kuin salakavalasti jumiin. Onneksi loppumatka myötätuuleen helpotti jalkojen tuskaa. Eilinen kovempi lenkki olikin sitten tuskaa tuossa kelissä. Muutaman kerran kävi mielessä kuinka taas on joutunut tähän tilanteeseen :) mutta kummasti olo oli iloinen kun lenkki tuli tehtyä. Pikku hiljaa askel kerrallaan hullu juoksija vetreytyy . Toivottavasti. Jokainen metri täytyy juosta sen olen oppinut ajat sitten. Juoksussa ei mitään saa ilmaiseksi ja siksi se varmaan viehättää. Tiedän että monta hikipisaraa tippuu vielä ennen kevättä ja osa jopa pelkästä tuskasta. Silti en aio suuntaa muuttaa vaan tarpoa eteenpäin hullun juoksijan tarmolla.
HJ